Ristiselän alue
Ristiselän alue (2. jakovaihe: 14.23) |
|
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
Merialue | Itämeren valuma-alue |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
1. jakovaihe | Suur-Päijänteen alue (14.2) |
2. jakovaihe | Ristiselän alue (14.23) |
Vesistöjako |
Ristiselän−Murtoselän alue (14.231), Köhniönjärven v-alue (14.232), Ilmojärvien valuma-alue (14.233), Tervaojan valuma-alue (14.234), Vihijärven valuma-alue (14.235), Rutajoen valuma-alue (14.236), Haapajoen valuma-alue (14.237), Ravionojan valuma-alue (14.238), Tyystijoen valuma-alue (14.239) |
Lasku-uoma | Kärkistensalmi Päijänteen alueelle |
Pääuoman jatke | ←Päijänne ←Leppäveden–Kynsiveden alue ←Viitasaaren reitin valuma-alue |
Laskupaikka | Kärkistensalmi, Jyväskylän Korpilahti |
Koordinaatit | |
Mittaustietoja | |
Valuma-alue | 19 086,96 km² [1] |
Järvisyys | 27,48 % [1] |
Jakovaiheen alue | 694,15 km² [1] |
Alueen pituus | 40 km [2] |
Alueen leveys | 30 km [2] |
Pääuoma | yli 530 km [a] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Ristiselän alue (vesistöaluetunnus 14.23) on Kymijoen vesistön (14) Suur-Päijänteen alueella (14.2) sijaitseva toisen jakovaiheen alue. Se muodostuu Päijänteen pohjoisosasta ja sen ympäröivästä lähialueesta ja Päijänteeseen laskevista pienistä joista. Vesistöalueen alarajana on Kärkistensalmen silta, jossa Päijänteen vesi virtaa Päijänteen alueelle (14.22). Ristiselän alueen läpi virtaa Kymijoen vesistöalueen pääuoma eli pääreitti.[3][1]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueen sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ristiselän alueen pinta-ala on 694,15 neliökilometriä ja sen alueen järvisyys on 27,48 %. Vesistön alueen alarajana on Kärkistensalmi, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 19 086,96 neliökilometriä ja järvisyys on 17,11 %. Alueen pituus on noin 40 kilometriä ja leveys noin 30 kilometriä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Jyväskylän kaupungin sekä Toivakan, Muuramen ja Joutsan kuntien alueilla. Alue sijaitsee keskellä Kymijoen vesistöaluetta ja sitä ympäröivät vain Kymijoen vesistön eri jakovaiheet. Siihen laskee pohjoisesta Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) Vaajanvirran vedet. Se reunustaa Ristiselän aluetta koillisen suunnalla. Kaakossa sitä reunustaa lyhyen matkaa sekä Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) että Sysmän reitin valuma-alue (14.8). Muualla sijaitsee toisen jakovaiheen valuma-alueita. Ne ovat pohjoisessa Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue (14.29) ja lännessä Muuratjärven valuma-alue (14.28). Etelässä se laskee sen keskiosaan eli Päijänteen alueeseen (14.22).[3][1][2]
Pääuoman osuuden kulku ja osuuden pituus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ristiselän alue muodostaa Suur-Päijänteen alueen pohjoisosan ja se kuuluu Kymijoen vesistöalueen pääuomaan eli pääreittiin, koska myös Suur-Päijänteen alue muodostaa pääreitin toiseksi alimmaisen osuuden. Kymijoen pääuoman pituudelle ei ole löytynyt lähdettä, joten se on määritetty ja mitattu Kymijoen vesistön artikkelin kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Siellä pääuoman pituudelle on saatu arvio yli 530 kilometriä, josta Ristiselän alueen osuus, Vaajanvirralta ja Kärkistensalmelle, on kartasta mitattuna noin 32 kilometriä.[a]
Vesistöalueen jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ristiselän alue on jaettu edelleen yhdeksään kolmannen jakovaiheen valuma-alueeseen. Luettelossa sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan eli vesistön pääreittiin kuuluvat vesistöalueiden nimet on lihavoitu [3][1]:
- Ristiselän–Murtoselän alue (14.231)
- Tyystijoen valuma-alue (14.239)
- Ravionojan valuma-alue (14.238)
- Haapajoen valuma-alue (14.237)
- Rutajoen valuma-alue (14.236)
- Vihijärven valuma-alue (14.235)
- Tervaojan valuma-alue (14.234)
- Ilmojärvien valuma-alue (14.233)
- Köhniönjärven valuma-alue (14.232)
Vesistöalueen rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen päävesistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kymijoen vesistö
Kymijoen vesistö on Suomen päävesistöalue (vesistöaluetunnus 14), jonka valuma-alueen pinta-ala on 37 158,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,34 %. Ristiselän alue, joka muodostaa murto-osa ensimmäisen jakovaiheen Suur-Päijänteen alueesta (14.2), on vain noin 1,9 % päävesistöalueesta.[1]
Pääuoman sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päävesistöalueen pääuoma muodostuu täällä Päijänteestä. Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Ristiselän alueen Päijänteeseen laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat reitin alajuoksulla, ja loppuu reitin yläjuoksun lasku-uomilla. Päijänteeseen laskee merkittäviä vesimääriä Vaajanvirrasta, jossa laskee Leppäveden–Kynsiveden alueen vedet, Rutajoesta, Muuramenjoesta ja Tourujoesta, jossa laskevat Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alueen vedet. Sarakkeessa ”Etäisyys mereen” luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Kotkan rannikolta sillä edellytyksellä, että etäisyys mereen on Kalkkistenkoskelta 184 kilometriä [a]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman pituutta. Virtaamalla tarkoitetaan ilmoitettu keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.
nimi |
järven kohta |
etäisyys mereen (km) |
pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Tyystjoki | Synsiänlahti | 278 | 22 | 3,3,6,–,–,2 | |||
Ravionoja | Rutalahti | 282 | 12 | 3,3,6,–,–,2 | |||
Haapajoki | Rutalahti | 287 | 26 | 3,3,6,–,–,2 | |||
Rutajoki | Rutalahti | 287 | 27 | 1,9 | 180 | 3,3,6,1,1,2 | |
oja Vihijärvestä | Rutalahti | 284 | 24 | 3,3,6,–,–,2 | |||
Tervaoja | Rutalahti | 283 | 6 | 3,3,6,–,–,2 | |||
Niinioja | Ristinselkä | 279 | 3,3,6,–,–,– | ||||
Muuramenjoki | Lehtisselkä | 287 | 45 | 3,8 | 375 | 3,3,6,1,1,2 | |
oja Isosta Ilmojärvestä | Hauhonselkä | 286 | 18 | 3,3,6,–,–,2 | |||
oja Sääksjärvestä | Murtoselkä | 289 | 10 | 3,3,6,–,–,5 | |||
Jokipakanjoki | Keljonlahti | 296 | 10 | 3,3,6,–,–,5 | |||
Köyhänoja | Jyväsjärvi | 302 | 19 | 3,3,6,–,–,2 | |||
Tourujoki | Jyväsjärvi | 299 | 43 | 3,7 | 334 | 3,3,6,1,1,2 | |
Vaajanvirta (Leppäveden–Kynsiveden alue) |
Kylmälahti | 299 | * 5 | 141 | 17 684 | 3,3,6,1,1,2 | |
Päijänteen pohjoispäähän laskeva Vaajanvirta kuuluu vesistön pääuomaan. (116 km) |
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [4], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 5 = VALUE-verkkopalvelu [5], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ristiselän alueella muodostaa Päijänne suurimman vesistön. Sen itärantaan Rutalahdelle laskee Rutajoki, jonka valuma-alue kuulu Ristiselän alueeseen. Siellä sijaitsevat Rutajärvi (1 128 ha), Sorsanselkä–Keskinenvesi (533 ha), Siikajärvi (180 ha), Lehijärvi (89 ha), Riihijärvi (89 ha) ja Särkijärvi (85 ha). Lähialueeseen kuuluvat esimerkiksi Rutalahteen laskeva Vihijärvi (122 ha) ja Jyväskylän kaupunkialueella sijaitseva Jyväsjärvi (314 ha).[3]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen eri vaiheet on selostettu kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d Kymijoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 15.5.2023.
- ↑ a b c d Ristiselän alue (14.23) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2019.
- ↑ Päijänne (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 28.5.2023.
- ↑ Suur-Päijänteen alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 28.5.2023