Näsiä
Lehtonäsiä | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Rosidit |
Lahko: | Malvales |
Heimo: | Näsiäkasvit Thymelaeaceae |
Alaheimo: | Thymelaeoideae |
Suku: | Näsiät Daphne |
Laji: | mezereum |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Näsiä eli lehtonäsiä (Daphne mezereum), kansanomaisesti myös riidenmarja, on näsiäkasvien heimoon kuuluva pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen marjat ovat erittäin myrkyllisiä.[2] Marjojen siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C38H38O10, CAS-numero 34807-41-5).[3][4] Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöiden (Daphne) sukuun, jossa on noin 50 lajia.[5]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvutapa ja lehdet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtonäsiä on 60–100 senttimetrin korkuinen kesävihanta pensas, jonka varret ovat vaalean harmaanruskeita, pystyjä ja pystyhaaraisia. Lehdet kasvavat oksissa kierteisesti ja ovat noin 6–8 senttimetriä pitkiä.[2] Lehtien muoto on vastapuikea, suikea, lehtilaita on ehyt ja lehdet ovat alapuolelta sinivihreät.[5]
Kukat ja hedelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtonäsiä kukkii maalis–huhtikuussa Etelä-Suomessa, ja Pohjois-Suomessa vasta toukokuussa.[2] Kukat ovat väriltään vaaleanvioletteja, sinipunaisia tai joskus valkoisia.[5] Ne puhkeavat varren kärjessä olevista vanhoista lehtienarvista ennen lehtimistä 2–4 kukan ryhminä.[6] Kukissa ei ole teriötä, vaan ainoastaan verhiö, joka on kellomainen, tyvestä yhdislehtinen ja neliliuskainen. Verhiön halkaisija on noin 10 millimetriä. Kukassa on neljä pitkää ja neljä lyhyttä hedettä.[5] Kukkien tuoksu on voimakas.[7]
Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja[5]. Niiden siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C38H38O10, CAS-numero 34807-41-5).[3][4]
Levinneisyys ja kasvupaikat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtonäsiä kasvaa lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä. Se on kalkinsuosija. Lehtonäsiän kerääminen on Manner-Suomessa kielletty kaupalliseen tarkoitukseen ja se on Ahvenanmaalla kokonaan rauhoitettu.[5]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historiallisesti lehtonäsiän osia on käytetty lääkekasvina. Särkevän hampaan koloon on laitettu näsiänkuorta.[8] Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole todettu, että sillä olisi lääkinnällisiä hyötyjä. Se on liian suurissa määrissä syötynä pikemminkin tappava,[9] ja myrkyllisyyttä on hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistukseen. Sitä käytetään myös koristekasvina.[10] Ainakin Vienan Karjalassa näsiänmarjaa näytetään käytetyn kankaan punavärjäykseen[11].
Kasvintuhoajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nisäkkäät jättävät lehtonäsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten hanhet[10] ja muut linnut. Marjoja syövät rastaat ja kanalinnut saattavat olla myös näsiän tärkeimpiä levittäjiä[9].
Lehtonäsiässä voi esiintyä punapahkasientä eli punanäppyä (Nectria cinnabarina).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Daphne mezereum (TSN 27126) itis.gov. Viitattu 12.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Väre, Henry: Viehko, tappavan myrkyllinen näsiä Suomen Luonto. 7.5.2018. Viitattu 12.4.2020.
- ↑ a b Daphne mezereum (Thymelaeaceae) Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases. Viitattu 12.4.2020. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Mezerein Merck KGaA. Viitattu 12.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Näsiä, Daphne mezereum LuontoPortti. Viitattu 12.4.2020.
- ↑ Salovaara, Risto: Näsiä on myrkyllinen Yle Oppiminen. 23.5.2006. Viitattu 12.4.2020.
- ↑ Näsiä – kavalan kaunis kevään kukkija Puutarha.net. Viitattu 12.4.2020.
- ↑ Noitamuorit tekivät korvaamatonta työtä aikana ennen hammaslääkäreitä Hammaslääkärilehti. 27.10.2016. Viitattu 27.5.2024.
- ↑ a b Halkka, Antti ym.: Suuri suomalainen luonto-opas, s. 47. Helsinki: Suuri suomalainen kirjakerho, 2004. 58376080 ISBN 951-571-023-5
- ↑ a b Cantell ja Saarnio, 1936: Suomen myrkylliset ja lääkekasvit Henriettes-herb.com. Viitattu 12.4.2020.
- ↑ Timonen, Elina: Ei mahti maahan joua, s. 12. Petroskoi: Karjala-kustantamo, 1979.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Näsiä (Daphne mezereum) Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö. Viitattu 12.4.2020.
- Näsiä (lehtonäsiä) – Daphne mezereum Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 12.4.2020.
- Pohjolan kasvien pauloissa: Daphne mezereum – näsiä, lehtonäsiä
- Luopioisten kasvisto: Lehtonäsiä (Daphne mezereum)
- Lönnrot, 1866: Flora Fennica – Suomen Kasvio – Daphne L. Näsiä. Tibast Henriettes-herb.com. Viitattu 12.4.2020.
- Daphne mezereum L. Liber Herbarum II. Viitattu 12.4.2020.
- Daphne mezereum, (mezereon) CABI – Invasive Species Compendium. Viitattu 12.4.2020.
- Pherobase: Floral volatiles of Daphne mezereum (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paarlahti, Jouni: Myrkkykasvit. WSOY: WSOY, 2005. ISBN 9510300799
|