Operaatio Suojaava reuna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Operaatio Suojaava reuna
Osa Israelin–Palestiinan konfliktia
Israelilainen Rautakupoli-järjestelmä torjumassa rakettihyökkäystä.
Israelilainen Rautakupoli-järjestelmä torjumassa rakettihyökkäystä.
Päivämäärä:

8. heinäkuuta – 26. elokuuta 2014

Paikka:

Gazan kaista
Israel

Casus belli:

Hamasin ohjusiskut israelilaisalueille

Lopputulos:

Aktiivinen vaihe päättynyt.

Osapuolet

 Israel

Hamas
Islamilainen jihad
Palestiinan vapautuksen kansanrintama
Al-Aksan marttyyrien prikaatit

Komentajat

Benjamin Netanyahu
Pääministeri
Moshe Ya'alon
Puolustussministeri
Benny Gantz
Yleisesikunnan päällikkö
Amir Eshel
Ilmavoimien päällikkö
Sami Turgeman
Eteläinen komentaja
Yoram Cohen
Shin Betin päällikkö
Ghassan Alian (haavoittunut)
Golanin prikaatin komentaja

Khaled Mashal
Hamasin johtaja
Ismail Haniyeh
Hamasin pääministeri
Mohammed Deif
Izz ad-Din al-Qassam prikaatien johtaja
Ramadan Shalah
PIJ:n johtaja

Vahvuudet

Israelin puolustusvoimat + 445 000 reserviläistä

10 000–40 000

Tappiot

66 kuollutta sotilasta
6 kuollutta siviiliä
87 haavoittunutta sotilasta
469 haavoittunutta siviiliä

2 125–2 310 kuollutta
10 000–10 626 haavoittunutta

{{Operaatio Kesäsade, Operaatio Valettu lyijy, Operaatio Puolustuksen tukipylväs}}

Operaatio Suojaava reuna (engl. Operation Protective Edge; hepr. ‏מִבְצָע צוּק אֵיתָן‎, Mivtza' Tzuk Eitan, 'Operaatio Luja kallio') on Israelin Gazaan vuonna 2014 tekemä ilma- ja maahyökkäys. Israel pyrki hyökkäyksellään tuhoamaan palestiinalaistaistelijoiden hyökkäystunneleita ja sotilasraketteja. Operaatio alkoi ilmapommituksilla 8. heinäkuuta ja maahyökkäys alkoi 17. heinäkuuta. 2. elokuuta mennessä israelilaiset olivat tappaneet 1 650 palestiinalaista ja palestiinalaiset 66 israelilaista. Suurin osa palestiinalaisista kuolleista oli siviilejä, mutta vielä suurempi osa israelilaisista sotilaita. Israel kiisti siviiliuhrien suuren määrän[1]. YK:n turvallisuusneuvosto vaati taistelujen lopettamista välittömästi. Israel kärsi sodassa selvästi suuremmat tappiot kuin edellisessä Gazan sodassa.

Syy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Israelin armeija iskee ilmasta Gazassa sijaitsevaan taloon.

Jo muutamaa kuukautta aiemmin sopuun päässeet Hamas ja Fatah sopivat keskenään Palestiinan yhteishallinnosta 2. kesäkuuta 2014. Israel vastusti sitä, että Fatah siirtyi Hamasin kanssa avoimemmin Israelia vastaan[2]. Israel tuomitsi uuden hallituksen terrorismia edistäväksi. Yhteishallinnosta huolimatta Gaza jäi käytännössä Hamasille. 12. kesäkuuta 2014 siepattiin ja surmattiin kolme liftimatkalla ollutta israelilaista nuorta[3][4]. Tapaus sattui Israelin miehittämällä alueella lähellä Hebronia, missä on eräs laittomana pidetty Israelin siirtokunta[5]. Israelin pääministeri Netanjahun mielestä teko oli Hamasin syytä[6], ja pidätti Länsirannalla satoja johtavia Hamasin jäseniä[7][8]. Viisi palestiinalaista kuoli pidätyksissä. Hamas kiisti olleensa sieppausmurhien takana[9]. Israelin ulkoministeri Avigdor Liberman ilmoitti 29. kesäkuuta harkitsevansa Gazan valtausta uudelleen vastauksena rakettituleen Gazasta.[10][11][12] ja teki Gazaan ensimmäisen ilmaiskun jo seuraavana päivänä[13]. Israel kiihdytti operaatiotaan 7. heinäkuuta ja julisti sodan virallisesti 8. heinäkuuta.

Israel kertoi etsivänsä ja tuhoavansa hyökkäyksen avulla raketteja ja varsinkin tunneleita[14][15]. Israelilaisten mukaan Hamas käyttää tunneleita hyökätäkseen Israelin puolelle[16][17]. Oikeusministeri Tzipi Livni ilmoitti 22. heinäkuuta 2014, että maa ei suostu tulitaukoon ennen kuin kaikki tunnelit on tuhottu[18]. 28. heinäkuuta Israel julkisti videokuvaa Nir Amin kylän lähellä sijaitsevasta tunnelista, jonka suuaukko oli 650 metriä rajalta. Tunnelissa oli useita suuaukkoja, joista lähimmän sotilaat löysivät 300 metrin päästä kylästä. Tunneli kulki 13 metrin syvyydessä ja sen seinät oli vahvistettu betonilaatoin. Tunnelissa oli sähkövalo ja sen pohjalla kulkivat kiskot, joita käytettiin rakennusvaiheessa irtomaan poiskuljettamiseen. Tunneli tullaan tuhoamaan räjäyttämällä. Osa Israelin armeijan Gazasta löytämistä tunneleista johti Israelin puolelle rajaa. Palestiinalaistaistelijat olivat yrittäneet siirtyä Israelin puolelle tunneleita käyttäen ainakin neljästi. Israel sanoi löytäneensä 23 tunnelia, joista kuusi oli jo tuhottu. 28. heinäkuuta mennessä. Israelin armeijan tiedottajan mukaan kunkin tunnelin rakentaminen on kestänyt vuodesta kolmeen vuotta ja maksanut satoja tuhansia dollareita.[19]

Israelin tarkoituksena on Gazassa ja Länsirannalla ”leikata ruohoa”, eli kitkeä sitä vastustavasta aseellisesta vastarinnasta pahin terä pois. Toisaalta Israel ei halua tuhota Hamasia, koska sen tilalle nousisi vielä jyrkempiä islamisteja[2]. Näin Israel on valinnut Gazassakin konfliktin jatkamisen ”säästöliekillä”.

Sodan syyksi sanottiin myös pääministeri Benjamin Netanjahun halu esiintyä voimakkaana palestiinalaisten vastustajina, jotta hänen Likud-oikeistoryhmänsä voittaisi seuraavat vaalit[20]. Vuoden 2014 Gazan sodan syiksi on nähty myös Israelin hallituksen halu estää palestiinalaisia saamasta YK-edustusta.

Toisaalta Hamasin vaikea asema nähtiin sodan yhdeksi syyksi. Hamas oli hylännyt entiset liittolaisensa Iranin ja Syyrian, koska arabikeväässä nousi Egyptissä valtaan Muslimiveljeskunta. Kun Muslimiveljeskunta luhistui, uusi sotilashallitus sinetöi uudestaan Gazan saarron[21]. Tällöin Hamasin oli sotimalla näytettävä, että on voimatekijä ahdingostaan huolimatta[2]. Hamas pyrki Israelia terrorisoimalla purkamaan Gazan saarron.

Sota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palestiinalaistaistelijoiden ampuma Kassam-raketti on osunut taloon Beershebassa.

Israel aloitti operaationsa ilmapommituksilla 8. heinäkuuta ja tehosti operaatiotaan maahyökkäyksellä 17. heinäkuuta vuonna 2014. Israel kehotti 12. heinäkuuta Pohjois-Gazan asukkaita lähtemään kodeistaan[22]. Tuhannet pakenivatkin Pohjois-Gazasta. Hamas vastasi Israelin hyökkäykseen ampumalla raketteja Israeliin ja yrittämällä tehdä sinne yksittäisiä kommandoiskuja mm. tunnelien kautta[23]. Hamas julisti sodan alussa myös israelilaissiviilit rakettitulen kohteeksi[24].

Israel torjui joitain raketteja Rautakupoli-ohjuspuolustusjärjestelmällään. Israel ei suostunut keskeyttämään hyökkäystään mm. YK:n pyynnöstä huolimatta. Hamas ei suostunut ainakaan yhteen Israelin esittämään tulitaukoon[25].

Israel pyrki iskemään ilmasta muun muassa Hamas-johtajien koteihin. 24. heinäkuuta alkoivat Ramallahissa Länsirannalla protestit, jonka kokoisia ei oltu nähty sitten vuoden 2005.[26].

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry yritti saada kestävän tulitauon aikaan. Israel suostui 12 tunnin tulitaukoon 26. heinäkuuta 2014, mutta sanoi vastaavansa jos terroristit yrittäisivät käyttää tulitaukoa hyväkseen[27]. Israel ilmoitti jatkavansa humanitaarista tulitaukoa 24 tunnilla 27. heinäkuuta puolille öille asti[28], mutta Hamas ei tähän suostunut, vaan jatkoi yksipuolisesti sotatoimia ampumalla raketteja välittömästi alkuperäisen tulitauon päätyttyä Israeliin.[29] Koska Hamas jatkoi iskuja välittömästi tulitauon päättymisen jälkeen, surmaten israelilaisia, perui Israel tulitauon jatkumissuunnitelmansa ja jatkoi iskuja Gazaan.[30] Muutama tunti Israelin vastaiskujen jälkeen Hamas ilmoitti suostuvansa vuorokauden mittaiseen tulitaukoon, joka alkaisi sunnuntaina kahdelta, ennen muslimien kolmipäiväistä Id al-fitr -juhlapyhää, joka on viikon alkupuolella.[31] Kun Israelin pääministeri Benjamin Netanjahulta kysyttiin Israelin suostumisesta tulitaukoon hän vastasi: "Hamas ei hyväksy edes omaa tulitaukoaan, se jatkaa tulittamista meitä kohti nytkin."[32]

Perjantaiaamuna 1. elokuuta osapuolet aloittivat kolmen vuorokauden mittaiseksi tarkoitetun tulitauon, joka ehti kuitenkin kestää vain tunteja, kun kahden israelilaissotilaan kuolemaan ja yhden katoamiseen johtanut välikohtaus Etelä-Gazassa sai Israelin iskemään alueelle. Tulituksessa sai surmansa kymmeniä ihmisiä. Tuoreeltaan sekä Israel, että Hamas syyttivät toisiaan ensimmäisestä sopimusrikkeestä. Sekä YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, että Yhdysvaltain presidentti Barak Obama pitivät palestiinalaisia tulitaukosopimuksen rikkojina ja syyttivät Hamasia kyvyttömyydestä uskottavasti edustaa palestiinalaisosapuolta.[33]

2. elokuuta Israel alkoi vetää maajoukkojaan pois Gazasta. Israelin asevoimien mukaan se oli saanut tuhottua jo lähes kaikki tunnelit ja Gazan pohjoisosien olevan paenneille palestiinalassiviileille turvallisia palata. Netanjahu sanoi Israelin operaation siirtyvän tunnelien tuhoamisen jälkeen ”uuteen vaiheeseen”, mutta ilmoitti samalla Israelin olevan valmis jatkamaan sotilasoperaatiota tarvittaessa täydellä voimalla tunnelien tuhoamisen jälkeenkin. Hän toivoi kansainvälisen yhteisön auttavan Gazan jälleenrakentamisessa.[34]

Uhrit ja tuhot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2. elokuuta mennessä sodassa oli ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kuollut yli 1 700 palestiinalaista, joista näiden mukaan ainakin 80 prosenttia oli ollut siviilejä. Israelin tappiot olivat 67 sotilasta ja kolme siviiliä. Israel kiisti siviiliuhrien osuuden sanoen palestiinalaisuhreista puolet olleen taistelijoita.[35].

12 ensimmäisen taistelupäivän aikana ainakin 2 000 palestiinalaista haavoittui[36]. YK:n mukaan noin 100 000 ihmistä pakeni sotaa Gazan sisällä[37]. Hyökkäys aiheutti laajaa aineellista tuho Gazassa ja Hamasin vastatulitus vain vähäistä Israelissa. Israelia arvosteltiin runsaasti siviiliuhreja tuottavista hyökkäyksistä[38][39]. Gazalaiset väittivät Israelin valinneen siviilit kohteikseen[40]. Eräässä tapauksessa Israelin armeija iski ilmasta YK:n ylläpitämään kouluun, jolloin 15 kuoli, muun muassa YK:n henkilökuntaa[41]. Samassa yhteydessä YK:n edustaja kertoi rutiinitarkastuksessa löytyneen 20 Hamasin rakettia YK:n pitämän koulun tiloista. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon piti rakettien löytymistä hälyttävänä ja niiden säilytyksen vaarantavan lapset ja muut turvaa etsivät.[42]

Israelissa taas syytettiin gazalaisia kiihtyneen rakettitulen ja hyökkäystunnelien teon lisäksi[43] nyt muun muassa lapsien käyttämisestä ihmiskilpinä[44] ja aseiden säilyttämisestä moskeijoissa, sairaaloissa ja kouluissa[45].YK:n alainen UNRWA-järjestö kertoi, että heidän tiloissaan on säilytetty Hamasin raketteja.[46]

Netanjahu valitti siviiliuhreja sunnuntaina 20. heinäkuuta, jota pidettiin sodan siihen asti verisimpänä päivänä[47], jolloin yli 80 palestiinalaista ja 13 israelilaissotilasta kuoli. Maasodan edetessä yhä enemmän myös israelilaissotilaita kuoli , minkä uskottiin osaltaan luovan paineita tulitauolle. Hamasin varajohtaja Ismail Haniyeh vaati tuliteon ehdoksi Israelin hyökkäyksen ja Gazan saarron lopettamista, uhaten muuten jatkaa israelilaistan tappamista[48].

Israelilaisten mielipide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israelin väestö tuki Gazan sotaa ennenäkemättömän yksimielisesti, vaikka kriitikoita löytyikin muun muassa vasemmistosta, rauhanliikkeestä ja Israelin arabien parista. Israelin pääministeri Netanjahu sanoi, ettei ulkomainen painostus keskeytä operaatiota. Israelissa suurin osa väestöstä kannatti Gazan sotaa[49] varsinkin juutalaisten keskuudessa[50]. Monikaan ei halunnut tai uskaltanut arvostella sotaa vakavana uhkana pidettyä Hamasia vastaan. Sotapolitiikan vastustajia ahdisteltiin[51]. Myöskään israelilaiset eivät yleensä pitäneet armeijansa toimia ylimitoitettuina[52][53]. Eritoten Etelä-Israelissa oltiin väsyneitä palestiinalaisten jatkuviin raketti-iskuihin[54], jotka juoksuttivat ihmisiä pommisuojiin. Siksi ihmiset tukivat hallituksen operaatiota[55]. Tanskalaislehti Kristeligt Dagbladin artikkelin myötä internetissä levisi kuva ”Sderotin elokuvateatterista”, jossa noin 60–70 israelilaista oli piknikillä mäellä lähellä Gazan rajaa katselemassa, taputtamassa ja hurraamassa, kun Israelin ilmavoimat pommittivat Gazaa[56][57]. Mäki oli vaarallista aluetta. Sderot oli ollut pitkään intensiivisen rakettitulituksen kohteena[58], mikä on tehnyt kaupungin asukkaiden elämästä vaikeaa[59][60][61]. Uuden Suomen mukaan kuvatoimisto EPA:n Sderotista välittämät kuvat eivät tue tanskalaislehden havaintoja yleisestä ilosta pommitusten aikana.[62]

Ulkomaiden reaktiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkoisen talon puhemies Josh Earnest tuomitsi erityisesti Hamasin rakettitulen[63].

Arabiliitto ja Yhdysvallat tukivat 15. heinäkuuta Egyptin tulitaukoesitystä. Hamas kuitenkin ilmoitti, ettei se ”aloita tulitaukoa ilman ’täyttä sopimusta’ Gazasta”.[64]

YK:n turvallisuusneuvosto vaati taistelujen lopettamista[65].

Muun muassa Yhdysvallat ja Egypti etsivät neuvotteluratkaisua tulitauon aikaansaamiseksi[66].

YK:n turvallisuusneuvosto vaati 28. heinäkuuta alueelle välitöntä tulitaukoa humanitaarisen avun toimittamiseksi. Neuvosto vaatii erityisesti siviilikohteiden ja humanitaarista apua antavien kohteiden, mukaan lukien YK:n käyttämien rakennusten, kunnioittamista ja suojelemista.[67]

Niin Euroopan unioni kuin Yhdysvallatkin ovat tuomitsivat 31. heinäkuuta Israelin kohtuuttoman voimankäytön siviilejä kohtaan.[68][69] Bolivia on jopa luokitellut Israelin terroristivaltioksi.[70]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Israel: Puolet Gazassa kuolleista taistelijoita
  2. ↑ a b c Gazan sodan ainekset olivat jo kuukausia koossa 18.7.2014. Kansan Uutiset.
  3. ↑ Tämän takia Gazan kriisi leimahti jälleen: Teinipoikien surmat sytykkeenä
  4. ↑ Israel sanoo löytäneensä siepatuiksi epäillyt teinipojat kuolleina
  5. ↑ Teinien murhista ilmaiskuihin – miksi Lähi-idän konflikti jälleen kiihtyi?
  6. ↑ Israel syyttää teinien sieppauksesta Hamasia
  7. ↑ Israel pidätti Palestiinan parlamentin puhemiehen
  8. ↑ Israel uhittelee Hamasia kadonneiden teinien takia
  9. ↑ Israel aloitti kostotoimet surmattujen teinipoikiensa vuoksi
  10. ↑ Israel harkitsee valtaavansa Gazan uudelleen lopettaakseen palestiinalaisten rakettitulen
  11. ↑ Liberman: Israel should consider reoccupying Gaza in response to rocket fire
  12. ↑ Israel harkitsee Gazan valtaamista uudelleen raketti-iskujen takia
  13. ↑ Israel vastasi raketti-iskuihin pommittamalla Gazaa
  14. ↑ Gazassa uhriluku noussut yli 300:n – joukossa paljon lapsia
  15. ↑ Gazassa kuolleista 80 prosenttia siviilejä Israel pyrkii tuhoamaan Hamasin tunneleita Gazan itärajalla hs.fi.
  16. ↑ Tällaisia tunneleita Israelin joukot tuhoavat voimalla
  17. ↑ KUVAT: Tämän salaisen tunneliverkoston Israel haluaa tuhota
  18. ↑ Israelilaisministeri: Ei tulitaukoa ennen kuin kaikki tunnelit on tuhottu
  19. ↑ Israelin armeija julkisti kuvaa Gazan tunneleista 28.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 28.7.2014.
  20. ↑ Mistä Gazan konfliktissa on kyse?
  21. ↑ Gaza kärsii salakuljetustunneleiden tuhoamisesta
  22. ↑ Israel kehottaa Pohjois-Gazan asukkaista poistumaan kodeistaan Turun sanomat. 12.7.2014. TS–STT.
  23. ↑ Israel: Palestiinalaistaistelijoita tunkeutui Israelin puolelle – useita surmattu
  24. ↑ Hamas: All Israelis now targets for missile attacks
  25. ↑ Israel on aloittanut uudelleen ilmaiskut Gazan alueelle
  26. ↑ Palestiinalaisten suuttumus kasvaa – Kerry ponnistelee tulitauon puolesta
  27. ↑ Israel ja Hamas aloittivat 12 tunnin tulitauon Gazassa Tulitauko alkoi kello 8 Suomen aikaa.
  28. ↑ Miia Esa: Israel pidentää tulitaukoa 24 tunnilla – Hamas tyrmää 27.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 27.7.2014.
  29. ↑ Mikko Leppänen: Hamas jatkaa Israelin tulittamista raketeilla – israelilaissotilas kuoli 27.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 27.7.2014.
  30. ↑ Anne Orjala: Israel ilmoitti jatkavansa iskuja Gazaan 27.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 28.7.2014.
  31. ↑ Anne Orjala: Hamas kertoo suostuvansa vuorokauden tulitaukoon 27.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 28.7.2014.
  32. ↑ Anne Orjala: Netanjahu syyttää: Hamas rikkoo omaa tulitaukoaan 27.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 28.7.2014.
  33. ↑ Hamas Snatches Disaster from the Jaws of Victory New Yorker 2.8.2014
  34. ↑ Israel vetää joukkojaan Gazasta yle.fi. 2.8.2014.
  35. ↑ Israel: Puolet Gazassa kuolleista taistelijoita Yle Uutiset/Reuters 2.8.2014
  36. ↑ Gazassa kuolleista 80 prosenttia siviilejä Israel pyrkii tuhoamaan Hamasin tunneleita Gazan itärajalla
  37. ↑ YK: Yli 100 000 palestiinalaista jättänyt kotinsa
  38. ↑ "Gazassa kuollut enemmän lapsia kuin palestiinalaistaistelijoita"
  39. ↑ Epäilyt sotarikoksista Gazassa voimistuivat YK:n ihmisoikeusneuvosto tutkii Israelin hyökkäyksen Gazaan
  40. ↑ Yle Uutiset Gazassa: tuhottuja taloja ja alistuneita ihmisiä
  41. ↑ EU vaatii Gazan kouluiskua heti tutkittavaksi
  42. ↑ Marika Kataja-Lian: Israelin ammus osui YK:n pakolaiskoululle, toistakymmentä siviiliä kuoli 24.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 28.7.2014.
  43. ↑ Todellisuus löi Gazassa vasten kasvoja
  44. ↑ Media death count encourages Hamas to use human shields
  45. ↑ YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon tuomitsee iskut EU vaatii pikaista tutkintaa Gazan torstaisesta kouluiskusta
  46. ↑ Colum Lynch: The U.N. takes fire in Gaza 24.7.2014. ForeignPolicy. Viitattu 27.7.2014.
  47. ↑ Gazassa koko operaation verisin päivä - Yhdysvaltain Kerry puolustaa Israelia
  48. ↑ Hamasin hallinnon pääministeri Ismail Haniyeh asetti tulitauolle ehdot
  49. ↑ Sota ajanut ahtaalle Israelin omat arabikansalaiset
  50. ↑ Israelis support Netanyahu and Gaza war, despite rising deaths on both sides
  51. ↑ Israel seisoo yksimielisesti sodan takana
  52. ↑ 95 percent of Jewish Israelis support the Gaza war
  53. ↑ Israeli polls show overwhelming support for Gaza campaign
  54. ↑ Veriset kuvat Gazasta saivat israelilaiset miettimään – isku saa silti yhä tukea 21.7.2014. MTV.fi Uutiset: MTV UUTISET–STT. Viitattu 21.7.2014.
  55. ↑ Aishi Zidan: Israelilainen lastentarhanopettaja pitää Gazan sotaa välttämättömänä (html) Helsingin Sanomat. 26.7.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.8.2014. suomi
  56. ↑ Man klapper da af bomber Kristeligt Dagblad. 11.7.2014.
  57. ↑ Israelilaiset syövät popcornia ja katselevat kukkulalta Gazan pommitusta KU. 14.7.2014. Viitattu 21.7.2014.
  58. ↑ Semy Kahan: Sderotin kaduilla pelätään seuraavaa rakettia Kaleva. 15.6.2006. Viitattu 21.7.2014.
  59. ↑ Raketti-iskut tekevät israelilaisten arjesta yhtä helvettiä Gazan rajan tuntumassa 31.12.2008. HS. Viitattu 21.7.2014.
  60. ↑ Kassam rocket strikes family home in Sderot Jerusalem Post. 21.1.2012. Viitattu 21.7.2014.
  61. ↑ Mikko Luohivuori: Mikko Louhivuoren kolumni: Qassam-raketit ja Sderotin ja Gilon kaupungit ts.fi. 2.6.2007. TS.fi. Viitattu 21.7.2014.
  62. ↑ Tässä on paheksuttu ”Sderotin leffateatteri” – Kuvasarja Uusi Suomi. 15.7.2014. Viitattu 21.7.2014.
  63. ↑ Israel pounds Gaza with air and naval strikes in move against Hamas
  64. ↑ Egypti esitti ajatuksen tulitauosta
  65. ↑ YK:n turvallisuusneuvosto: Taistelut Gazassa lopetettava heti
  66. ↑ Gazan kriisiin haettu ratkaisua monella rintamalla
  67. ↑ Jussi Nurminen: YK:n turvallisuusneuvosto pui Gazan tilannetta – alueelle vaaditaan välitöntä tulitaukoa 28.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 28.7.2014.
  68. ↑ Yhdysvallat:YK:n koulun pommitusta mahdoton hyväksyä 31.7.2014. YLE Uutiset. Viitattu 1.8.2014.
  69. ↑ EU tuomitsee Israelin iskut YK:n kouluun ja torille Gazassa 31.7.2014. YLE Uutiset. Viitattu 1.8.2014.
  70. ↑ Bolivia julistaa Israelin terroristivaltioksi 31.7.2014. YLE Uutiset. Viitattu 1.8.2014.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Operaatio_Suojaava_reuna&oldid=21875070”